Aloitin tipattoman tammikuun, tai oikeastaan jo ennen vuoden vaihdetta pienen elämänmuutoskampanjan joka tähtää vähän enempäänkin kuin pelkkään tammikuuhun. Yritän käyttää tätä itsetilitysmuotoa itseterapioivana purkautumiskanavana silloin kuin siltä tuntuu - eli siis silloin kun tuntuu että pitää keksiä jotain tekemistä ettei mene kaapille...
Olen viiskymppinen manageri, jo toistakymmentä vuotta vieraillut baarikaapilla turhan tiheään tahtiin. Jos kuussa menee 50 drinkkiä, se on jo aika vähän - yleensä lukema on kai 60-70 per kuukausi. Maksassa se on alkanut näkymään, sanoi lääkäri. Perhesuhteissa ei vielä näy - naisystävä tuskin edes tietää juomisestani, niin hyvin sen olen pystynyt häneltä piilottamaan. Sinänsä se on ollut helppoa sillä emme asu yhdessä ja tapaamme käytännön syistä lähes vain viikonloppusin jolloin olen miltei aina selvin päin.
En kyllä oikein itsekään usko että onnistun täysin, mutta jotain on yritettävä. Maailmaa en pelasta, mutta jos oma elämä paranisi!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kirjoittaja on täysin noviisi näissä blogiasioissa. Niinpä tämä on testi siitä miten tätä kommentointiosiota voi käyttää...
VastaaPoista